Joseph Jagger

Mitä asiakirjat kertovat

Joseph Hobson Jagger syntyi 2. syyskuuta 1830 Shelfissä, Bradfordin ja Halifaxin välillä. Hän meni kaksikymmentävuotiaana naimisiin Matilda Townendin kanssa, ja he saivat neljä lasta. Hän työskenteli kangasalalla koko ikänsä: varastomiehenä, osakkaana liikkeessä, joka liisteröi loimilankaa, kankaanviimeistelijänä Manchesterissa. Vuoden 1861 väestönlaskenta kutsuu häntä puuvilla- ja kampalankakankaiden asiamieheksi ja hänen vuoden 1881 testamenttinsa tehtailijaksi. Yksikään asiakirja ei kutsu häntä insinööriksi. Se sana ja ”mekaanikko” ovat peräisin Monte Carlosta kertovista kirjoista.

Huhtikuussa 1860 hänen liikkeensä Manchesterissa kaatui, ja London Gazette mainitsi hänet niiden maksukyvyttömien velallisten joukossa, joita oli määrä kuulla Lancaster Castlessa. Hänen nuorin lapsensa oli kaksivuotias. Hänen elämäkertansa kirjoittaja Anne Fletcher, hänen sisaruksensa lapsenlapsenlapsenlapsi ja kulttuuriperinnön historioitsija, löysi kuulutukset ja havaitsi, että perhe maksoi velkoja yhä viisitoista vuotta myöhemmin. Hän ei löytänyt konkurssia vuodelta 1880 tai 1881, vaikka useat sanomalehdet ovat sittemmin sijoittaneet sellaisen noihin vuosiin.

Tarina sellaisena kuin se ensin painettiin

Varhaisin kertomus on Victor Bethellin Monte Carlo Anecdotes and Systems of Play (1901). Bethell kutsuu häntä nimellä ”Jaggers”, yorkshireläiseksi ja ammatiltaan mekaanikoksi, eikä anna etunimeä eikä vuotta. Hänen kertomuksessaan Jaggers palkkasi kuusi kirjuria, pani heidät eri pöytiin kirjoittamaan muistiin jokaisen numeron koko päivän ajan ja oli kuukauden kuluttua löytänyt heikon kohdan jokaisesta pyörästä. Hän ja hänen miehensä voittivat £120 000. Kasino alkoi siirtää pyöriä pöydästä toiseen joka yö, ja Jaggers erotti ne toisistaan pienistä merkeistä, naarmusta tai täplästä maalissa. Hän hävisi voitoista £40 000 ja lähti mukanaan noin £80 000, mikä on sen ajan kurssilla, 25 frangia punnalta, kaksi miljoonaa frangia. Bethellin ainoa ajanmääritys on, että kaikki tämä tapahtui ”yli kaksikymmentä vuotta sitten”.

Bethell kirjoitti kaksi vuosikymmentä tapahtuman jälkeen eikä nimeä yhtään todistajaa. Fletcher kävi läpi paikallisen, valtakunnallisen ja ulkomaisen lehdistön eikä löytänyt yhtään uutista voitosta, ja kun hänen isänsä kirjoitti kasinolle, hänelle kerrottiin, että sen paperit tuolta ajalta oli hävitetty.

Miten tarina kasvoi

Jokainen myöhempi kirjoittaja lisäsi jotakin, ja juuri nämä lisäykset useimmat tuntevat.

Milloin hän oli siellä

Fletcher ajoittaa ensimmäisen käynnin vuoteen 1880 tai 1881 neljän todisteen perusteella. Jagger puuttuu omasta taloudestaan huhtikuun 1881 väestönlaskennassa, jossa sen pääksi on merkitty hänen vaimonsa. Elokuun 1881 kauppakirja mainitsee hänet osoitteessa 6 Greaves Street, Bradford, talossa, jonka hän osti sinä vuonna, ja lokakuussa hän teki varakkaan miehen testamentin. Neljäs on ainoa säilynyt esine, lahjarasiassa oleva muistoavain, jota säilytetään suvussa. Sen kaiverrus, hänen ”ystäviltään ja ihailijoiltaan”, puhuu hänen menestyksestään ruletissa pankkia vastaan Monte Carlossa, ”joka jatkui neljän vuoden ajan”, ja se on päivätty 1. toukokuuta 1884.

Fletcher tulkitsee tämän useiksi oleskeluiksi noin vuosien 1880 ja 1884 välillä, ei yhdeksi viikoksi. Sitä, kuinka kauan hän tarkkaili ja kuinka kauan hän pelasi, ei ole kirjattu mihinkään.

Kuka lähti hänen mukaansa

Bethellin kuudelle kirjurille ei ole tukea, ja Fletcher huomauttaa, että salissa oli tuolloin vain neljä tai viisi rulettipöytää. Yksi suvun perimätieto, jonka kirjoitti muistiin sittemmin hävitettyjä kirjeitä nähnyt ystävä, on, että hänen vanhin poikansa Alfred lähti hänen mukaansa. Fletcher lisää veljenpojan, veturinkuljettaja Oates Jaggerin, tämän myöhemmän selittämättömän varallisuuden perusteella; se on hänen päätelmänsä. Toinen suvun haara sanoi aina, että hän lähti työnjohtajansa kanssa. Matkarahat oli lainattu sukulaisilta, joista yksi, serkku, mainitaan nimeltä lainansa takaisin saaneena.

Mitä kasino teki

Tässäkin Bethell on ensimmäinen lähde. Hän sanoo, että kasino aloitti vaihtamalla pyörien paikkoja pöydästä toiseen joka yö ja, kun se ei auttanut, lähetti miehen pariisilaiseen yritykseen, joka valmisti ne. Yritys rakensi uuden sarjan pyöriä, joissa oli siirrettävät väliseinät, niin että lokerovälineetLokeroYksi roottorin 37 numeroidusta syvennyksestä. Myös: slot, cup.Lue kokonaan →, joka oli yhtenä päivänä vastapäätä nollaapyöräNollaAinoa vihreä lokero, jota mikään yksinkertainen panos, tusinapanos tai sarakepanos ei kata; talon edun lähde. Myös: yksi nolla, 0.Lue kokonaan →, saattoi seuraavana olla muualla. Polovtsoff, joka johti Monte Carlon International Sporting Clubia 1930-luvulla, sanoo samaa: uudet pyörät, joissa oli vaihdettavat osat ja jotka sekoitettiin päivittäin. Vanhat pyörät korvattiin, niitä ei korjattu.

Jokaisen pyörän aamutarkastus vesivaa’alla on hyvin todistettu. Adolphe Smith näki sen noin vuonna 1912, ja Polovtsoff kuvaa sitä vuonna 1937. Kumpikaan ei sano sen alkaneen Jaggerista, eikä yksikään kasinon asiakirja liitä mitään näistä toimista häneen.

Casino de Monte-CarloPyörän fyysinen mittaaminen

Kuinka suuri vinouman on oltava

Numeropanos (straight up)panosNumeropanos (straight up)Yksi numero, maksaa 35:1.Lue kokonaan → maksaa 35:1, joten numeron on voitettava useammin kuin kerran 36 pyöräytyksessä, ennen kuin panos sille tuottaa mitään. Reilulla yhden nollan pyörällä se voittaa kerran 37:ssä.

Oletetaan, että kirjurit olisivat kirjanneet yhtä pyörää kuukauden ajan 500 pyöräytyksen päivätahdilla: 15 000 pyöräytystä. Reilu numero tulisi noin 405 kertaa, plus miinus 20. Numero, joka tulisi 465 kertaa, olisi kolme tällaista ”plus miinusta” edellä, mitä pelkkä onni ei saa aikaan juuri koskaan. Sellainen numero voittaa noin kerran 32 pyöräytyksessä, ja panos sille tuottaa 11,6%: 36 pelimerkkiärahaPelimerkkiKiinteää summaa edustava merkki, joka asetetaan pelikentälle panoksen tekemiseksi. Myös: cheque.Lue kokonaan → takaisin jokaista 32,3 panostettua kohti. Kuukauden kärsivällinen laskeminen riittää tämän kokoisen vian löytämiseen ja on liian vähän paljon pienemmän löytämiseen. 500 pyöräytystä päivässä on laskelmaa varten tehty oletus; kukaan ei kirjannut, kuinka nopeasti nuo pöydät kävivät.

OtoskokoNumeropanos

Sen jälkeen

Jagger ei ostanut kartanoa. Vuonna 1881 hän osti talon osoitteesta 6 Greaves Street Little Hortonista Bradfordista ja seuraavien kymmenen vuoden tienoilla, Fletcherin laskun mukaan, vähintään kolmekymmentäkaksi rivitaloasuntoa läheltä; ne vuokrattiin tai niissä asui sukulaisia. Fletcher uskoo, että hän antoi noin kolmanneksen rahoista niille kahdelle miehelle, jotka lähtivät hänen mukaansa. Mikään ei viittaa siihen, että hän olisi koskaan tuonut voittoa julki. Hän kuoli osoitteessa 25 Greaves Street 25. huhtikuuta 1892, 61 vuoden ikäisenä; kuolintodistuksessa mainitaan diabetes. Hänet on haudattu Bethel Chapelin luo Shelfiin, lähelle synnyinpaikkaansa. Hänen jäämistönsä nettoarvo oli £1 710.

Laulu

”The Man Who Broke the Bank at Monte Carlo” laulettiin ensimmäisen kerran vuonna 1892, Jaggerin kuolinvuonna, ja hänen sukunsa uskoi pitkään sen kertovan hänestä. Ei se kertonut. Fred Gilbert kirjoitti sen Charles Wellsin vuoden 1891 voittoputken jälkeen, joka täytti sanomalehdet (ks. Mies, joka räjäytti pankin). Charles Kingston totesi saman vuonna 1925: kunnia meni huijarille, joka tuli yorkshireläisen jälkeen.

Kysymykset